Tuulivoiman pelätään karkottavan merikotkat julkaistu to klo 16:24, päivitetty to klo 16:45 YLE 24.9.2009
Kuva: Juhani Koivusaari
Kuva: YLEArtikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Etelä-Pohjanmaan Voima tiedottaa jälleen tänään torstaina Raippaluodon asukkaille tuulivoimahankkeestaan. Vetäytymistä maailmanperintöalueelta pidetään saarella vain kosmeettisena.
Etelä-Pohjanmaan voima on ottanut jo askeleen taaksepäin tuulivoimapuistohankkeessaan. Aiempaa suunnitelmaa osin maailmanperintöalueelle tulevasta tuulivoimapuistosta on typistetty. Saarelaiset ovat olleet suunnitelmista takajaloillaan, eikä vetäytyminenkään vielä tyydytä. Jarmo Salmi on toisen sukupolven raippaluotolainen, eikä halua myllyjä koko saarelle.
- Tottakai ne vaikuttaa, jos ne näkyy. Se ihan samalla tavalla, kun tota häiritsee huvilan omistajia jo Raippaluodon sillan valotkin toisia.Että, se on jokasen henkilökohtanen asia. Ja emmä niitä näköhaittana niin paljon, mutta se mitä ne tekee luonnolle ja linnustolle ja mitä ne tekee tälle koko saarelle, sanoo Salmi.
"Merikotkille myllyt ovat rysä"
WWF:n merikotkatyöryhmän jäsen Timo Lumme puhuu tänä iltana saarelaisille järjestettävässä kuulemistilaisuudessa merikotkien äänellä.
- Täällä oleskelee paljon sekä pesiviä lintuja, nuoria lintuja , pesimättömiä lintuja, vaeltavia lintuja. Että tällanen tuulivoimapuisto olisi suoranainen rysä merikotkille. Norjassa on satelliittilähettimellä varustettuja lintuja silpoutunut tuulimyllyjen lapoihin. Meilläkin on nyt satelliittilähettimiä neljän merikotkan poikasen jalassa, ja ne lentävät juuri sillä alueella, johon tuulivoimapuistoa on nyttemmin kaavailtu, kertoo Lumme.
Merenkurkun alueella syntyi tänä vuonna 71 poikasta, joista 25 yksilöä, eli 28 prosenttia Raippaluodossa. Timo Lumme muistuttaa, että merikotka on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Tältä pohjalta tuulivoimapuistoa ei voi sijoittaa Raippaluodon mantereelle vaarantamatta merikotkaa.
Myllyt vahvassa vastatuulessa
Timo Lumme odottaa illan kuulemistilaisuuteen väkeä kolmattasataa, eli saman verran kuin edellisessäkin tilaisuudessa. Tuolloin keskustelu kävi kuumana ja Lumme toivookin illan puheenvuoroista asiallisuutta. Lumme toteaa kuitenkin, että 90 prosenttia saarelaisista vastustaa tuulivoimahanketta. Lumme saa vahvistusta sanomalleen Jarmo Salmelta. Vetäytymispäätös ei saarelaisia vielä vakuuta.
- Ei ollenkaan. Se raja on niin teennäinen, että mun mielestä tää pitäis olla koko saari maailmanperintöaluetta.
YLE Pohjanmaa
maanantai 28. syyskuuta 2009
Tuulivoima kustannustehotonta
Toista mieltä tuulivoimasta
perjantai 28.08.2009 Pohjalainen Mielipide-osasto lehdessä
Päätoimittaja Arno Ahosniemen viuhahdus pohjalaisella lehtiareenalla on ollut lyhyt, mutta vaikuttava. Pohjalaisen lukijana näkisin mielelläni, että Ahosniemen edustama avoimuus ja ennakkoluulottomuus jatkossakin olisivat linjaamassa lehden tekoa.Vaasan "energiaklusteria" käsittelevässä jutussaan kokenut taloustoimittaja kuvaa lennokkaasti vaasalaista energiaosaamista. Tuulivoiman kohdalla toimittaja kuitenkin unohtaa hetkeksi kriittisen analyysin ja päätyy yllättäen täysin perusteettomaan väitteeseen: "Kuka niitä vastustaa sahaa hyvinvointimme oksaa".Omituinen johtopäätös, kun tiedämme, että tuulivoima on kustannustehottomin energiamuoto tuotettua kilowattituntia kohden ja investointina kannattamaton ilman huomattavaa julkista tukipakettia. Se on hyötysuhteeltaan ja toimitusvarmuudeltaan epäedullisin energiamuoto Suomen oloissa, ja saaristoalueen ja muun kulttuurimaiseman suurin ympäristöuhka. Tuulivoima on työllistämisvaikutuksiltaan vaatimaton, täysin riippuvainen muiden sähköntuotantomuotojen vetoavusta syöttötariffien muodossa ja varteenotettava taloudellinen uhkatekijä kun tuulivoimayhtiöt aikanaan kaatuvat pankkien ja veronmaksajien syliin.Sekä maakunta- että talouslehtien toimitusten tulisi lopultakin herätä näkemään kansantaloutemme erikoispiirre: uudistuvan biopolttoaineen (Suomen oloissa energiapuun) avulla pystymme korvaamaan lämmitysöljyn käytön lähes sataprosenttisesti sekä luopumaan lähes kaikista pääomavaltaisista tuulivoimahankkeista. Kioton sopimuksen velvoitteetkin täyttyvät sivutuotteena.Meneillään olevan metsäalan rakennekriisin pehmentämiseksi tulisi valtiovallan järkevin tukipäätöksin edistää tämänsuuntaista kehitystä, jotta yhä useampi metsänomistaja kirjaimellisesti "sahaisi oksaa" yhteisen hyvinvoinnin puolesta!Peter Söderqvist ekonomi, yrittäjä Vaasa
perjantai 28.08.2009 Pohjalainen Mielipide-osasto lehdessä
Päätoimittaja Arno Ahosniemen viuhahdus pohjalaisella lehtiareenalla on ollut lyhyt, mutta vaikuttava. Pohjalaisen lukijana näkisin mielelläni, että Ahosniemen edustama avoimuus ja ennakkoluulottomuus jatkossakin olisivat linjaamassa lehden tekoa.Vaasan "energiaklusteria" käsittelevässä jutussaan kokenut taloustoimittaja kuvaa lennokkaasti vaasalaista energiaosaamista. Tuulivoiman kohdalla toimittaja kuitenkin unohtaa hetkeksi kriittisen analyysin ja päätyy yllättäen täysin perusteettomaan väitteeseen: "Kuka niitä vastustaa sahaa hyvinvointimme oksaa".Omituinen johtopäätös, kun tiedämme, että tuulivoima on kustannustehottomin energiamuoto tuotettua kilowattituntia kohden ja investointina kannattamaton ilman huomattavaa julkista tukipakettia. Se on hyötysuhteeltaan ja toimitusvarmuudeltaan epäedullisin energiamuoto Suomen oloissa, ja saaristoalueen ja muun kulttuurimaiseman suurin ympäristöuhka. Tuulivoima on työllistämisvaikutuksiltaan vaatimaton, täysin riippuvainen muiden sähköntuotantomuotojen vetoavusta syöttötariffien muodossa ja varteenotettava taloudellinen uhkatekijä kun tuulivoimayhtiöt aikanaan kaatuvat pankkien ja veronmaksajien syliin.Sekä maakunta- että talouslehtien toimitusten tulisi lopultakin herätä näkemään kansantaloutemme erikoispiirre: uudistuvan biopolttoaineen (Suomen oloissa energiapuun) avulla pystymme korvaamaan lämmitysöljyn käytön lähes sataprosenttisesti sekä luopumaan lähes kaikista pääomavaltaisista tuulivoimahankkeista. Kioton sopimuksen velvoitteetkin täyttyvät sivutuotteena.Meneillään olevan metsäalan rakennekriisin pehmentämiseksi tulisi valtiovallan järkevin tukipäätöksin edistää tämänsuuntaista kehitystä, jotta yhä useampi metsänomistaja kirjaimellisesti "sahaisi oksaa" yhteisen hyvinvoinnin puolesta!Peter Söderqvist ekonomi, yrittäjä Vaasa
Massivt motstånd mot vindkraftspark /Vasabladet 25.9.09
Massivt motstånd mot vindkraftspark /Vasabladet 25.9.09
KORSHOLM. Ska alla invånare i Korsholm få säga sitt om den planerade vindkraftsparken på Replot? Eller är det bara de som berörs som ska få svara på en enkät? Det blev den mest debatterade frågan när EPV Vindkraft på torsdag kväll höll ett möte för allmänheten i Södra Vallgrund.
Vindmöllornas antal har minskat med fem sedan bolaget senast mötte folket i skärgården. Men motståndet har om möjligt hårdnat.
Mest applåder fick Timo Lumme som presenterade nya rön om örnarnas rörelse i skärgården.
Läs meraLäs mera i fredagens 25.9.09 Vasabladet.Marita Bagge
KORSHOLM. Ska alla invånare i Korsholm få säga sitt om den planerade vindkraftsparken på Replot? Eller är det bara de som berörs som ska få svara på en enkät? Det blev den mest debatterade frågan när EPV Vindkraft på torsdag kväll höll ett möte för allmänheten i Södra Vallgrund.
Vindmöllornas antal har minskat med fem sedan bolaget senast mötte folket i skärgården. Men motståndet har om möjligt hårdnat.
Mest applåder fick Timo Lumme som presenterade nya rön om örnarnas rörelse i skärgården.
Läs meraLäs mera i fredagens 25.9.09 Vasabladet.Marita Bagge
Raippaluodossa vastustettiin tuulivoimapuistoa yksimielisesti
Tuulipuisto rajattiin pois maailmanperintöalueelta /Helsingin Sanomat 26.9.09
Eeva Palm
helsingin sanomat
MUSTASAARI. EPV Tuulivoiman ja raippaluotolaisten kohtaaminen Södra Vallgrundin nuorisotalossa päättyi 6–0 tuulivoiman tappioksi. Monisatapäisestä yleisöstä ei löytynyt ainuttakaan tuulipuiston kannattajaa.
Tuulivoimayhtiön järjestämä tiedotustilaisuus oli saaristolaisten käännytystapahtuma, jossa yritettiin muokata myötämieltä maailman luonnonperintöalueen rajanaapuriksi pyrkivälle tuulipuistolle.
Illan ilosanoma kuului, että tuulivoimayhtiö on vetäytynyt maailmanperintöalueelta, jonne sillä ei olisi ollut oikeutta tehdä edes suunnitelmia.
Tuulivoimahankkeen tiedotusjohtaja Christoffer Wiik lupasi myyntipuheessaan tuulipuistoon 45 työpaikkaa ja kunnalle 450 000 euroa kiinteistöveroa. Satametriset myllyt eivät näy pitkälle, ja niitä on uusitussa suunnitelmassa 39 eikä 45, hän kertoi.
Yleisö repesi nauruun. Joku kehotti hankkimaan uudet silmälasit.
Konsulttifirma Ramboll on selvitellyt alueen luontoarvoja. Merikotkat nostattivat kiivaan keskustelun. Konsultin lintumiehet löysivät alueelta viisi merikotkan pesää.
"Aika lailla åt helvete meni", WWF:n kotkatyöryhmän Timo Lumme puuskahti.
"Raippaluoto on yksi Suomen tärkeimpiä, ellei tärkein merikotkan pesimisalue. Kuusi prosenttia Suomessa syntyvistä poikasista syntyy Raippaluodossa. Viime kesänä pesiä oli 12 ja poikasia syntyi 20. Neljän liikkeitä seurataan satelliittilähettimillä ja niistä kolme pyöri tuulipuistoalueella ja lensi etelään alueen kautta. Tuulipuisto on melkoinen merikotkarysä myllyineen ja johtoineen."
Saaristolaisilla riitti kysymyksiä, mutta vastauksia saatiin heikommin. Kyseltiin kunnan tuesta tuulivoimalle. Kyseltiin demokratian perään. Vaadittiin karttoja myllyjen sijoituksista, alueen tiestöstä ja sähkölinjoista.
"Myllyjen määrä voi muuttua. Keväällä se oli 45, nyt se on 39, kuka tietää mitä se on seuraavassa tiedotustilaisuudessa", tuulivoimamieheksi tunnustautuva kunnanjohtaja Rurik Ahlberg kysyi.
Yleisön vastaus kuului kuin yhdestä suusta: "Nolla."
Kysymystulva nosti helakan punana niin Ahlbergin kuin Wiikinkin poskille, Rambollin Joonas Hokkanen oli seota sanoissaan. Monta kysymystä jäi vaille vastausta, mutta niihin luvattiin vastata seuraavassa tiedotustilaisuudessa.
Tuulipuisto rajattiin pois maailmanperintöalueelta /Helsingin Sanomat 26.9.09
Eeva Palm
helsingin sanomat
MUSTASAARI. EPV Tuulivoiman ja raippaluotolaisten kohtaaminen Södra Vallgrundin nuorisotalossa päättyi 6–0 tuulivoiman tappioksi. Monisatapäisestä yleisöstä ei löytynyt ainuttakaan tuulipuiston kannattajaa.
Tuulivoimayhtiön järjestämä tiedotustilaisuus oli saaristolaisten käännytystapahtuma, jossa yritettiin muokata myötämieltä maailman luonnonperintöalueen rajanaapuriksi pyrkivälle tuulipuistolle.
Illan ilosanoma kuului, että tuulivoimayhtiö on vetäytynyt maailmanperintöalueelta, jonne sillä ei olisi ollut oikeutta tehdä edes suunnitelmia.
Tuulivoimahankkeen tiedotusjohtaja Christoffer Wiik lupasi myyntipuheessaan tuulipuistoon 45 työpaikkaa ja kunnalle 450 000 euroa kiinteistöveroa. Satametriset myllyt eivät näy pitkälle, ja niitä on uusitussa suunnitelmassa 39 eikä 45, hän kertoi.
Yleisö repesi nauruun. Joku kehotti hankkimaan uudet silmälasit.
Konsulttifirma Ramboll on selvitellyt alueen luontoarvoja. Merikotkat nostattivat kiivaan keskustelun. Konsultin lintumiehet löysivät alueelta viisi merikotkan pesää.
"Aika lailla åt helvete meni", WWF:n kotkatyöryhmän Timo Lumme puuskahti.
"Raippaluoto on yksi Suomen tärkeimpiä, ellei tärkein merikotkan pesimisalue. Kuusi prosenttia Suomessa syntyvistä poikasista syntyy Raippaluodossa. Viime kesänä pesiä oli 12 ja poikasia syntyi 20. Neljän liikkeitä seurataan satelliittilähettimillä ja niistä kolme pyöri tuulipuistoalueella ja lensi etelään alueen kautta. Tuulipuisto on melkoinen merikotkarysä myllyineen ja johtoineen."
Saaristolaisilla riitti kysymyksiä, mutta vastauksia saatiin heikommin. Kyseltiin kunnan tuesta tuulivoimalle. Kyseltiin demokratian perään. Vaadittiin karttoja myllyjen sijoituksista, alueen tiestöstä ja sähkölinjoista.
"Myllyjen määrä voi muuttua. Keväällä se oli 45, nyt se on 39, kuka tietää mitä se on seuraavassa tiedotustilaisuudessa", tuulivoimamieheksi tunnustautuva kunnanjohtaja Rurik Ahlberg kysyi.
Yleisön vastaus kuului kuin yhdestä suusta: "Nolla."
Kysymystulva nosti helakan punana niin Ahlbergin kuin Wiikinkin poskille, Rambollin Joonas Hokkanen oli seota sanoissaan. Monta kysymystä jäi vaille vastausta, mutta niihin luvattiin vastata seuraavassa tiedotustilaisuudessa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
