perjantai 27. marraskuuta 2009
Maakuntakaavan vaihe 2
Osayleiskaava tuulivoimapuistolle
Mustasaaren virastotalo, Kaavoitusjaosto,
Keskustie 4, 65610 Mustasaari
Palautetta voi toimittaa puhelimitse tai sähköpostitse
seuraaville henkilöille, jotka myös antavat asian
käsittelyyn liittyviä lisätietoja:
Kaavoitusinsinööri Barbara Påfs,
puh. 06 327 7175,
sähköposti barbara.pafs@mustasaari.fi
torstai 19. marraskuuta 2009
maanantai 28. syyskuuta 2009
Kuva: Juhani Koivusaari
Kuva: YLEArtikkeliin liittyvä ääni- ja kuvamateriaali:
Etelä-Pohjanmaan Voima tiedottaa jälleen tänään torstaina Raippaluodon asukkaille tuulivoimahankkeestaan. Vetäytymistä maailmanperintöalueelta pidetään saarella vain kosmeettisena.
Etelä-Pohjanmaan voima on ottanut jo askeleen taaksepäin tuulivoimapuistohankkeessaan. Aiempaa suunnitelmaa osin maailmanperintöalueelle tulevasta tuulivoimapuistosta on typistetty. Saarelaiset ovat olleet suunnitelmista takajaloillaan, eikä vetäytyminenkään vielä tyydytä. Jarmo Salmi on toisen sukupolven raippaluotolainen, eikä halua myllyjä koko saarelle.
- Tottakai ne vaikuttaa, jos ne näkyy. Se ihan samalla tavalla, kun tota häiritsee huvilan omistajia jo Raippaluodon sillan valotkin toisia.Että, se on jokasen henkilökohtanen asia. Ja emmä niitä näköhaittana niin paljon, mutta se mitä ne tekee luonnolle ja linnustolle ja mitä ne tekee tälle koko saarelle, sanoo Salmi.
"Merikotkille myllyt ovat rysä"
WWF:n merikotkatyöryhmän jäsen Timo Lumme puhuu tänä iltana saarelaisille järjestettävässä kuulemistilaisuudessa merikotkien äänellä.
- Täällä oleskelee paljon sekä pesiviä lintuja, nuoria lintuja , pesimättömiä lintuja, vaeltavia lintuja. Että tällanen tuulivoimapuisto olisi suoranainen rysä merikotkille. Norjassa on satelliittilähettimellä varustettuja lintuja silpoutunut tuulimyllyjen lapoihin. Meilläkin on nyt satelliittilähettimiä neljän merikotkan poikasen jalassa, ja ne lentävät juuri sillä alueella, johon tuulivoimapuistoa on nyttemmin kaavailtu, kertoo Lumme.
Merenkurkun alueella syntyi tänä vuonna 71 poikasta, joista 25 yksilöä, eli 28 prosenttia Raippaluodossa. Timo Lumme muistuttaa, että merikotka on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu. Tältä pohjalta tuulivoimapuistoa ei voi sijoittaa Raippaluodon mantereelle vaarantamatta merikotkaa.
Myllyt vahvassa vastatuulessa
Timo Lumme odottaa illan kuulemistilaisuuteen väkeä kolmattasataa, eli saman verran kuin edellisessäkin tilaisuudessa. Tuolloin keskustelu kävi kuumana ja Lumme toivookin illan puheenvuoroista asiallisuutta. Lumme toteaa kuitenkin, että 90 prosenttia saarelaisista vastustaa tuulivoimahanketta. Lumme saa vahvistusta sanomalleen Jarmo Salmelta. Vetäytymispäätös ei saarelaisia vielä vakuuta.
- Ei ollenkaan. Se raja on niin teennäinen, että mun mielestä tää pitäis olla koko saari maailmanperintöaluetta.
YLE Pohjanmaa
Tuulivoima kustannustehotonta
perjantai 28.08.2009 Pohjalainen Mielipide-osasto lehdessä
Päätoimittaja Arno Ahosniemen viuhahdus pohjalaisella lehtiareenalla on ollut lyhyt, mutta vaikuttava. Pohjalaisen lukijana näkisin mielelläni, että Ahosniemen edustama avoimuus ja ennakkoluulottomuus jatkossakin olisivat linjaamassa lehden tekoa.Vaasan "energiaklusteria" käsittelevässä jutussaan kokenut taloustoimittaja kuvaa lennokkaasti vaasalaista energiaosaamista. Tuulivoiman kohdalla toimittaja kuitenkin unohtaa hetkeksi kriittisen analyysin ja päätyy yllättäen täysin perusteettomaan väitteeseen: "Kuka niitä vastustaa sahaa hyvinvointimme oksaa".Omituinen johtopäätös, kun tiedämme, että tuulivoima on kustannustehottomin energiamuoto tuotettua kilowattituntia kohden ja investointina kannattamaton ilman huomattavaa julkista tukipakettia. Se on hyötysuhteeltaan ja toimitusvarmuudeltaan epäedullisin energiamuoto Suomen oloissa, ja saaristoalueen ja muun kulttuurimaiseman suurin ympäristöuhka. Tuulivoima on työllistämisvaikutuksiltaan vaatimaton, täysin riippuvainen muiden sähköntuotantomuotojen vetoavusta syöttötariffien muodossa ja varteenotettava taloudellinen uhkatekijä kun tuulivoimayhtiöt aikanaan kaatuvat pankkien ja veronmaksajien syliin.Sekä maakunta- että talouslehtien toimitusten tulisi lopultakin herätä näkemään kansantaloutemme erikoispiirre: uudistuvan biopolttoaineen (Suomen oloissa energiapuun) avulla pystymme korvaamaan lämmitysöljyn käytön lähes sataprosenttisesti sekä luopumaan lähes kaikista pääomavaltaisista tuulivoimahankkeista. Kioton sopimuksen velvoitteetkin täyttyvät sivutuotteena.Meneillään olevan metsäalan rakennekriisin pehmentämiseksi tulisi valtiovallan järkevin tukipäätöksin edistää tämänsuuntaista kehitystä, jotta yhä useampi metsänomistaja kirjaimellisesti "sahaisi oksaa" yhteisen hyvinvoinnin puolesta!Peter Söderqvist ekonomi, yrittäjä Vaasa
Massivt motstånd mot vindkraftspark /Vasabladet 25.9.09
KORSHOLM. Ska alla invånare i Korsholm få säga sitt om den planerade vindkraftsparken på Replot? Eller är det bara de som berörs som ska få svara på en enkät? Det blev den mest debatterade frågan när EPV Vindkraft på torsdag kväll höll ett möte för allmänheten i Södra Vallgrund.
Vindmöllornas antal har minskat med fem sedan bolaget senast mötte folket i skärgården. Men motståndet har om möjligt hårdnat.
Mest applåder fick Timo Lumme som presenterade nya rön om örnarnas rörelse i skärgården.
Läs meraLäs mera i fredagens 25.9.09 Vasabladet.Marita Bagge
Tuulipuisto rajattiin pois maailmanperintöalueelta /Helsingin Sanomat 26.9.09
Eeva Palm
helsingin sanomat
MUSTASAARI. EPV Tuulivoiman ja raippaluotolaisten kohtaaminen Södra Vallgrundin nuorisotalossa päättyi 6–0 tuulivoiman tappioksi. Monisatapäisestä yleisöstä ei löytynyt ainuttakaan tuulipuiston kannattajaa.
Tuulivoimayhtiön järjestämä tiedotustilaisuus oli saaristolaisten käännytystapahtuma, jossa yritettiin muokata myötämieltä maailman luonnonperintöalueen rajanaapuriksi pyrkivälle tuulipuistolle.
Illan ilosanoma kuului, että tuulivoimayhtiö on vetäytynyt maailmanperintöalueelta, jonne sillä ei olisi ollut oikeutta tehdä edes suunnitelmia.
Tuulivoimahankkeen tiedotusjohtaja Christoffer Wiik lupasi myyntipuheessaan tuulipuistoon 45 työpaikkaa ja kunnalle 450 000 euroa kiinteistöveroa. Satametriset myllyt eivät näy pitkälle, ja niitä on uusitussa suunnitelmassa 39 eikä 45, hän kertoi.
Yleisö repesi nauruun. Joku kehotti hankkimaan uudet silmälasit.
Konsulttifirma Ramboll on selvitellyt alueen luontoarvoja. Merikotkat nostattivat kiivaan keskustelun. Konsultin lintumiehet löysivät alueelta viisi merikotkan pesää.
"Aika lailla åt helvete meni", WWF:n kotkatyöryhmän Timo Lumme puuskahti.
"Raippaluoto on yksi Suomen tärkeimpiä, ellei tärkein merikotkan pesimisalue. Kuusi prosenttia Suomessa syntyvistä poikasista syntyy Raippaluodossa. Viime kesänä pesiä oli 12 ja poikasia syntyi 20. Neljän liikkeitä seurataan satelliittilähettimillä ja niistä kolme pyöri tuulipuistoalueella ja lensi etelään alueen kautta. Tuulipuisto on melkoinen merikotkarysä myllyineen ja johtoineen."
Saaristolaisilla riitti kysymyksiä, mutta vastauksia saatiin heikommin. Kyseltiin kunnan tuesta tuulivoimalle. Kyseltiin demokratian perään. Vaadittiin karttoja myllyjen sijoituksista, alueen tiestöstä ja sähkölinjoista.
"Myllyjen määrä voi muuttua. Keväällä se oli 45, nyt se on 39, kuka tietää mitä se on seuraavassa tiedotustilaisuudessa", tuulivoimamieheksi tunnustautuva kunnanjohtaja Rurik Ahlberg kysyi.
Yleisön vastaus kuului kuin yhdestä suusta: "Nolla."
Kysymystulva nosti helakan punana niin Ahlbergin kuin Wiikinkin poskille, Rambollin Joonas Hokkanen oli seota sanoissaan. Monta kysymystä jäi vaille vastausta, mutta niihin luvattiin vastata seuraavassa tiedotustilaisuudessa.
torstai 27. elokuuta 2009
Unesco: Selvitys Merenkurkun tuulivoimasuunnitelmista
Unesco: Selvitys Merenkurkun tuulivoimasuunnitelmista
Unesco on pyytänyt Suomelta selvitystä Merenkurkun saariston tuulivoimasuunnitelmista. Merenkurkku on maailmanperintöaluetta.
Selvityspyyntö tuli sen jälkeen, kun muutama kansalainen otti yhteyttä Unescon maailmanperintökeskukseen, kertoo erikoissuunnittelija Susanna Ollqvist Metsähallituksesta.
Etelä-Pohjanmaan Voima suunnittelee suurta tuulivoimapuistoa Mustasaaren Raippaluodon edustalle. Alueen pinta-ala on runsaat 2 300 hehtaaria, josta noin viidesosa sijoittuisi Unescon maailmanperintökohteen sisäpuolelle. Hankkeen ympäristövaikutuksia arvioidaan parhaillaan.
Vastausta Unescolle valmistelee ympäristöministeriö, joka on pyytänyt myös alueviranomaisten näkemystä tuulivoimahankkeesta.
Mikäli asiassa ei päästä yhteisymmärrykseen, Unesco voi halutessaan pistää alueen uhattujen listalle. Pahimmillaan kohde voidaan jopa poistaa maailmanperintöluettelosta.
Eija-Riitta Korholan blogiteksti 27.8.09
http://eijariitta.blogit.uusisuomi.fi/2009/08/27/ideologista-sahkoa-erityisehdoin/
Ideologista sähköä erityisehdoin
Energiakeskustelussa sanavalinnat ovat mielenkiintoisia. Kun kuulemme sanan tuulipuisto, mielleyhtymä on mukava eikä kukaan hätkähdä, vaikka näkisikin kaksikymmentä sadanviidenkymmenen metrin korkuista tornia törröttämässä rumasti maisemassa. Jos sen sijaan joku puhuisi ”voimalinjapuistosta” viitaten puiden kokoa paremmin myötäileviin korkeajännitetorneihin tai ”ydinvoimalehdosta” viitaten kahteen, kolmeen samalla saarella nököttävään reaktoriin, kielitietoiset nostaisivat mekkalan. Meitä yritetään manipuloida!
Ei ole sattuma, mitä asioita kielen annetaan hyväillä, mitä puolestaan tökkiä. Ja jotkut osaavat käyttää tilannetta hyväkseen muita taitavammin. ”Ihailen vallankumouksellisia, jotka näkevät niin paljon vaivaa räjäyttämällä dynamiitilla muureja, kun voisivat vain anastamalla oikeinajattelevien avainnipun astua rauhallisesti sisään ketään herättämättä”, kirjoitti Georges Bernanos Maalaispapin päiväkirjassa.
Edellä mainituista syistä, tasapuolisuuden vuoksi, puhun tietoisesti tuulivoimateollisuudesta ja tuulivoimalobbysta - vaikka joissakin piireissä halutaankin tuulivoiman kohdalla puhua vain tuotannosta ja asiantuntijoista. Kyseessä on teollisuudenala, jolla on lobbarinsa siinä missä muillakin. Tämä teollisuudenala tosin ei ole itsessään kannattava, mutta ei se tuulivoimalobbya varsinaisesti haittaa, sillä yhteiskunnan avulla asiaa on autettu. Toistaiseksi jokainen rakennettava megawatti vaatii yhteiskunnan tukea puoli miljoonaa euroa. On selvää, ettei tällainen valtiontuki voi jatkua, kun suunnitelmissa on rakentaa EU:n antamien tavoitteiden mukaisesti pari tuhatta megawattia lisää nykyisen 120 megawatin lisäksi. Ilman tukea tuulivoimateollisuus ei kuitenkaan jää, sillä kuluttaja pakotetaan syöttötariffien avulla tukemaan sitä.
Rehellisyyden nimissä niitä tulisikin kutsua pakkosyöttötariffeiksi.
Kävin tiistaina Inkoossa kuuntelemassa ProBarösund -liikkeen keskustelutilaisuutta ja osallistumassa siihen itsekin. Aihe veti kunnantalon saliin hämmästyttävän paljon väkeä, sillä Inkoo-Raaseporin merialueelle suunniteltu tuulivoimalaitoskompleksi kuohuttaa tunteita. Eikä ihme, alue sijaitsee näkyvällä paikalla kahden Natura-alueen tuntumassa, linnustoltaan merkittäväksi luokitellussa saaristossa.
Jos suunnitelmat toteutetaan, 53 km2 alueelle valmistuu noin 60 kappaletta 150 metrin korkuista tuulivoimalaa, yhteensä noin 180 MW verran. Paikalla ollut tuulivoimaan erikoistunut maisema-arkkitehti totesi hankkeen muuttavan maiseman dramaattisesti.
Kyseessä on valtava projekti, sillä toistaiseksi Suomessa on 120 MW edestä tuulivoimaa, kattaen reilut 0,2 % sähköntuotannostamme. Tämä Inkoo-Raaseporin tuulivoimala-alue kattaisi arvioiden mukaan 40 prosenttia Espoon sähköntarpeesta. Lisäksi suunnitelma sisältää 200 MW varavoimalan, joka käy todennäköisimmin diesel-öljyllä.
Missään polaarisella merialueilla ei ole näin suurta tuulivoimalaa. Paikalliset hankkeen vastustajat vetoavat, että hankealuetta ei ole tutkittu riittävästi eikä harvinaislaatuinen saaristomme ei ole oikea paikka hankkia kokemuksia.
Kansanliikkeen kokoajat sanovat, etteivät he vastusta tuulivoimaa mutta haluaisivat sen sijoittamiselle vastaavia kriteerejä kuin Ruotsissa, jossa on tehty periaatepäätös olla tuhoamatta saaristomaisemaa. He toivovat, että Suomessakin toteutettaisiin valtakunnallisen tason kokonaissuunnitelma eikä edettäisi yksittäinen hanke kerrallaan. Samoin toivotaan, että määriteltäisiin jokin vähimmäisraja, jota lähemmäksi asutusta tuulivoimateollisuutta ei osaa rakentaa sen melu- ja maisemahaittojen vuoksi.
Kohtuullisia toiveita, semminkin kun hanke rahoitetaan veronmaksajien tai kuluttajien varoilla. Olkoonkin, että monella oli NIMBY-intressi - toisaalta NIMBYjä olivat myös helsinkiläiset kunnallispoliitikot, jotka estivät tämän Helsingin Energian hankkeen sijoittamisen pääkaupunkiseudun edustalle.
Jos kyseessä olisi ollut jokin toinen energiamuoto, paikalla olisivat olleet kansalaisten oikeuksia ja luonnonsuojelualueiden rauhaa puolustamassa myös ympäristöjärjestöt, ja pari Greenpeacen hyvin palkattua stunttiakin olisi kai jo ehtinyt järjestää jonkin performanssin.
Mutta eihän tämä normaali energiamuoto olekaan. Tämä on ideologista, maailmankatsomuksellista sähköä. Kun haitat joskus tulevat ilmeisemmiksi, nykyiset kannattajat ovat ehtineet kääntää takkinsa ja niin sanotusti tajunneet, etteivät itse asiassa koskaan tuulivoimaa kannattaneetkaan. Mutta se on jo toinen juttu.
